(Intiassa kuukin on kummempi, osa II) Delhi, 23.12.2012
Olin tosiaan tänään täällä Delhissä mielenosoituksessa. Kyseessä oli kohta viikon verran jatkuneeseen mielenosoitussarjaan, josta on Suomessakin uutisoitu, kuuluva mielenilmaus. Mielenosoitussarja sai alkunsa, kun viikko sitten 23-vuotias opiskelija joukkoraiskattiin brutaalisti hänen ollessaan palaamassa kotiin noin kymmenen aikaan illalla. Häpeäkulttuurissa nainen ei saa olla yksin ulkona varsinkaan pimeän tultua -- tokko edes seurassakaan. Uhri taistelee edelleen hengestään. (Ja tämä siis tapahtui linnuntietä noin kilometrin päässä siitä, missä itse majailen). Hieman vastaavanlaisia tapauksia on noussut julkisuuteen täällä Delhissä (ja muualla Intiassa), mutta vastaavan mittaluokan protesteja ne eivät ole aikaansaaneet: Monen kuppi on kuitenkin täyttynyt niin paljon, että nyt mitkään reunukset eivät tunnu pysäyttävän muutoksen vaatimuksia ja liikehdintää.
Ja kyse ei ole "vain" pelkästään yhden äärimmäisen väkivallanteon tuomitsemisesta: Liikkeellä ovat nyt erityisesti nuoret, hyvin koulutetut intialaiset, nousevaan ja kasvavaan keskiluokkaan kuuluvat ihmiset, jotka arvostavat toimivaa demokratiaa, sananvapautta, koulutusta yms. Heidän arvostamansa asiat ovat hyvin monasti jyrkässä ristiriidassa Intian valtion ja poliittisen järjestelmän kanssa -- suoraan sanottuna Intia on paska maa, kun katsoo melkein mitä tahansa sosioekonomista mittaria. Esimerkiksi sana korruptoitunut kuvaa turhan montaa virallista asiaa ja asianosaista turhankin hyvin. Vielä kun huomioi Intian väestön nuoren ikärakenteen, niin melkein voisi kuvitella, että jokin Euroopan '68-vuoden protestiaallon tai Arabikevään tapaisen realisoitumuinen varsinkin suurissa kaupungeissa on vain ajan kysymys.
Tässä oli hieman taustaa protestille, johon oman nenänikin tungin. Tunkeminen tosin ei ollut aivan kovin helppoa, sillä hieman ennakko-odotusteni mukaisesti poliisi oli tukkinut kaikki India Gatelle johtavat tiet sekä lähimmät metroasemat. Ja India Gate on siis yksi Delhin tunnetuimmista maamerkeistä ja turistinähtävyyksistä kaupungin keskustan tuntumassa. Rikshakuskini ja minä emme olleet ainoita, jotka kiersivät ruuhkisssa pääkallonpaikan lähistöllä -- monet puheenvuorot käytiin liikenteen seistessä siitä, miten pääsisi kaikkein lähimmäksi. Koska aivan päämäärään ei ollut suoraan asiaa, niin sain soperrettua kuskille alkeishindilläni, että "vie minut sellaiseen paikkaan, josta voin nähdä India Gaten" -- Paas meen calo, kahaan se Indiyaa Get main dekh saktaa huun.
Kuski onnistuikin tässä hommassa, mutta kävellenkään tuolle suurelle portille ei poliisin barrikadien läpi menty ihan mistä tahansa. Käytin toistamiseen alkeishindiäni lähinnä retorisen kysymyksen muodostamiseen, jonka suuntasin parille ohikulkijalle: Kyaa aap Indiye Get kii oor jaa rahe hain? -- Oletteko menossa India Gatelle? Retorinen siksi, että varmaan kaikki porukka aluelle oli menossa sinne. Tyypit ottivatkin minut mukaansa, ja pääsin näin kätevästi kulkien perille. Huomautan tähän väliin, että samaan aikaan Delhissä oli useita paikkoja, jossa osoitettiin mieltä samasta syystä. Sama koskee muutenkin koko Intiaa.
Olin ehkä hieman eksoottinen näky paikan päällä, koska muita länsimaalaisia en tuhansien ihmisten joukosta kyennyt näkemään. Ehkä tämä edesauttoikin sitä, että jokin mediataho otti minut haastateltavaksi mielenosoituksen aiheen suhteen melko pian palloiltuani hieman ympäriinsä. Jotain en kovin fiksua sain ilmeisesti suustani kökkö-engannilla. Varmaan olisi tullut muitakin haastattelupyyntöjä, jos olisin parkkeerannut itseni mediajoukkojen lähettyville.
Monet mielenosoittajat tulivat juttelemaan kanssani melko spontaanisti. Yleensä jutustelu eteni juttukavereideni puolelta näin:
Intiassa on yhä edelleen käytössä kuolemantuomio, joka pannaan täytäntöön hirttämällä. Yleensä Intian korkein oikeus on muuttanut kuolemantuomiot elinkautisiksi, mutta pakistanilaisen terroristin, joka oli mukana vuoden 2008 iskussa, kohdalla näin ei kuitenkaan käynyt. Vaikka monet mielenosoittajat varmasti olivatkin arvoiltaan suht liberaaleja, niin monet vaativat raiskaajille kuolemantuomiota. Samat vaatimukset ovat toistuneet muuallakin julkisuudessa. Yksi piirre, johon olen myös kiinnittänyt huomiota, on se, että lehtien haastattelemat psyskologit, sosiologit yms. ovat lähes ykskantaa sitä mieltä, että yhteiskunta ei tee raiskaajia, vaan kyse on enemmän yksilön kieroutuneisuudesta. Voisin kuvitella, että esimerkiksi Suomessa vastaavien alojen ihmiset saattaisivat antaa hieman erilaisia vastauksia...
"We Want Justice!" on protestiaallon ehkä käytetyin ja kuvaavin iskulause. Protestoijat käyttivät sekä englantia että hindiä (näiden kahden kielen sekamelskasta pyrin vielä kirjoittamaan jonkun tekstin) kirjoitetuissa että puhutuissa, huudetuissa ja lauletuissa viesteissä.
Valitettavasti paikalle oli eksynyt myös nuorista miehistä koostuvia joukkoja, jotka sytyttivät kokkoja ja veivät mm. poliisin tarvikkeistoa. Kenties tämä toiminta sai poliisin provosoitumaan hyökkäämään hieman myöhemmin. Varmaankin hieman klisheisesti pitää todeta, että nämä joukkiot olivat vähemmistönä paikalla, eivätkä saanet muuta joukkoa innostumaan toiminnastaan. Sukupuolijakauma noin muuten oli ehkä joku 70 % miehiä ja 30 % naisia.
Gandhilaiseen väkivallattoman protestoinnin perinteeseen törmäsin kuitenkin enimmäkseen:
Välitön poistumiseni mielenosoituspaikalta:
Osasin kyllä juosta, mutta muutama mielenosoittaja tuli -- ilmeisesti tällaisen länsimaalaisen nähtyään -- sanomaan vielä, että osaavat auttaa minut alueelta pois turvallisesti.
Minun mielestäni näytti, että poliisi hakkasi kepeillänsä kaikkea, mitä eteensä sai juostessaan. Itse sain tästä ehkä jonkinlaista sekavaa videokuvaa -- intialainen sosiaalinen media puolestaan on pullollaan ihan teräväpiirteistäkin kuvaa tapahtumista. Ennen poliisin rynnäkköä joukkotiedotusvälineitä oli kielletty kuvaamisen jatkaminen, mutta eiköhän tästä(kin) jotain jälkipyykkkiä seuraa, jos ja kun iso pyörä lähtee ehkä jopa liikkeelle koko asian suhteen.
Mielenosoitukset joka tapauksessa jatkuvat huomenna useissa kohteissa niin Delhissä kuin koko Intiassa. Jopa tuolla poliisin pariinkin kertaan tyhjentämällä India Gatella näytti olleen jälleen paljon ihmisiä koolla jo tänä iltana.
P.S.
Satoja kuvia sunnuntain mielenosoituksista Delhissä on kerätty mm. tänne: http://www.facebook.com/media/set/?set=a.543830648963345.132929.528658540480556&type=1
Vielä lisää omia kuviani:
Jantar Mantar, Delhi 3.12.2013
Lisään kommentteja käännöksiä, kun aika sen suo.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Hieman makaaberi yksityiskohta sunnuntailta 16.12.2012:
Joukkoraiskattu nuori nainen ja hänen ystävänsä olivat elokuvissa Saketin kaupunginosassa Delhissä ennen kuin karmeudet tapahtuivat tuona sunnuntai-iltana. Samoin siellä olin minä aikeissa mennä elokuviin (tosin eri näytökseen kuin mainitut henkilöt), mutta olin unohtanut tiukat terrorismilait ja en päässyt laukkuineni sisälle. Jäin kuitenkin istumaan ja lukemaan yhteen paikan kahviloista ja lähdin pois Saketista ehkä tunnin brutaalin väkivallan kohteeksi joutuneiden jälkeen.
Lähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/2012_Delhi_gang_rape
Olin tosiaan tänään täällä Delhissä mielenosoituksessa. Kyseessä oli kohta viikon verran jatkuneeseen mielenosoitussarjaan, josta on Suomessakin uutisoitu, kuuluva mielenilmaus. Mielenosoitussarja sai alkunsa, kun viikko sitten 23-vuotias opiskelija joukkoraiskattiin brutaalisti hänen ollessaan palaamassa kotiin noin kymmenen aikaan illalla. Häpeäkulttuurissa nainen ei saa olla yksin ulkona varsinkaan pimeän tultua -- tokko edes seurassakaan. Uhri taistelee edelleen hengestään. (Ja tämä siis tapahtui linnuntietä noin kilometrin päässä siitä, missä itse majailen). Hieman vastaavanlaisia tapauksia on noussut julkisuuteen täällä Delhissä (ja muualla Intiassa), mutta vastaavan mittaluokan protesteja ne eivät ole aikaansaaneet: Monen kuppi on kuitenkin täyttynyt niin paljon, että nyt mitkään reunukset eivät tunnu pysäyttävän muutoksen vaatimuksia ja liikehdintää.
Ja kyse ei ole "vain" pelkästään yhden äärimmäisen väkivallanteon tuomitsemisesta: Liikkeellä ovat nyt erityisesti nuoret, hyvin koulutetut intialaiset, nousevaan ja kasvavaan keskiluokkaan kuuluvat ihmiset, jotka arvostavat toimivaa demokratiaa, sananvapautta, koulutusta yms. Heidän arvostamansa asiat ovat hyvin monasti jyrkässä ristiriidassa Intian valtion ja poliittisen järjestelmän kanssa -- suoraan sanottuna Intia on paska maa, kun katsoo melkein mitä tahansa sosioekonomista mittaria. Esimerkiksi sana korruptoitunut kuvaa turhan montaa virallista asiaa ja asianosaista turhankin hyvin. Vielä kun huomioi Intian väestön nuoren ikärakenteen, niin melkein voisi kuvitella, että jokin Euroopan '68-vuoden protestiaallon tai Arabikevään tapaisen realisoitumuinen varsinkin suurissa kaupungeissa on vain ajan kysymys.
Tässä oli hieman taustaa protestille, johon oman nenänikin tungin. Tunkeminen tosin ei ollut aivan kovin helppoa, sillä hieman ennakko-odotusteni mukaisesti poliisi oli tukkinut kaikki India Gatelle johtavat tiet sekä lähimmät metroasemat. Ja India Gate on siis yksi Delhin tunnetuimmista maamerkeistä ja turistinähtävyyksistä kaupungin keskustan tuntumassa. Rikshakuskini ja minä emme olleet ainoita, jotka kiersivät ruuhkisssa pääkallonpaikan lähistöllä -- monet puheenvuorot käytiin liikenteen seistessä siitä, miten pääsisi kaikkein lähimmäksi. Koska aivan päämäärään ei ollut suoraan asiaa, niin sain soperrettua kuskille alkeishindilläni, että "vie minut sellaiseen paikkaan, josta voin nähdä India Gaten" -- Paas meen calo, kahaan se Indiyaa Get main dekh saktaa huun.
Kuski onnistuikin tässä hommassa, mutta kävellenkään tuolle suurelle portille ei poliisin barrikadien läpi menty ihan mistä tahansa. Käytin toistamiseen alkeishindiäni lähinnä retorisen kysymyksen muodostamiseen, jonka suuntasin parille ohikulkijalle: Kyaa aap Indiye Get kii oor jaa rahe hain? -- Oletteko menossa India Gatelle? Retorinen siksi, että varmaan kaikki porukka aluelle oli menossa sinne. Tyypit ottivatkin minut mukaansa, ja pääsin näin kätevästi kulkien perille. Huomautan tähän väliin, että samaan aikaan Delhissä oli useita paikkoja, jossa osoitettiin mieltä samasta syystä. Sama koskee muutenkin koko Intiaa.
Olin ehkä hieman eksoottinen näky paikan päällä, koska muita länsimaalaisia en tuhansien ihmisten joukosta kyennyt näkemään. Ehkä tämä edesauttoikin sitä, että jokin mediataho otti minut haastateltavaksi mielenosoituksen aiheen suhteen melko pian palloiltuani hieman ympäriinsä. Jotain en kovin fiksua sain ilmeisesti suustani kökkö-engannilla. Varmaan olisi tullut muitakin haastattelupyyntöjä, jos olisin parkkeerannut itseni mediajoukkojen lähettyville.
Monet mielenosoittajat tulivat juttelemaan kanssani melko spontaanisti. Yleensä jutustelu eteni juttukavereideni puolelta näin:
-- Mistä maasta olet kotoisin?
-- Tiedätkö, mistä tässä mielenosoituksessa on kyse?
-- Onko teidän maassanne vastaavaa ongelmaa?
-- Kaikki intialaiset eivät ole huonoja ihmisiä.
Intiassa on yhä edelleen käytössä kuolemantuomio, joka pannaan täytäntöön hirttämällä. Yleensä Intian korkein oikeus on muuttanut kuolemantuomiot elinkautisiksi, mutta pakistanilaisen terroristin, joka oli mukana vuoden 2008 iskussa, kohdalla näin ei kuitenkaan käynyt. Vaikka monet mielenosoittajat varmasti olivatkin arvoiltaan suht liberaaleja, niin monet vaativat raiskaajille kuolemantuomiota. Samat vaatimukset ovat toistuneet muuallakin julkisuudessa. Yksi piirre, johon olen myös kiinnittänyt huomiota, on se, että lehtien haastattelemat psyskologit, sosiologit yms. ovat lähes ykskantaa sitä mieltä, että yhteiskunta ei tee raiskaajia, vaan kyse on enemmän yksilön kieroutuneisuudesta. Voisin kuvitella, että esimerkiksi Suomessa vastaavien alojen ihmiset saattaisivat antaa hieman erilaisia vastauksia...
"We Want Justice!" on protestiaallon ehkä käytetyin ja kuvaavin iskulause. Protestoijat käyttivät sekä englantia että hindiä (näiden kahden kielen sekamelskasta pyrin vielä kirjoittamaan jonkun tekstin) kirjoitetuissa että puhutuissa, huudetuissa ja lauletuissa viesteissä.
Valitettavasti paikalle oli eksynyt myös nuorista miehistä koostuvia joukkoja, jotka sytyttivät kokkoja ja veivät mm. poliisin tarvikkeistoa. Kenties tämä toiminta sai poliisin provosoitumaan hyökkäämään hieman myöhemmin. Varmaankin hieman klisheisesti pitää todeta, että nämä joukkiot olivat vähemmistönä paikalla, eivätkä saanet muuta joukkoa innostumaan toiminnastaan. Sukupuolijakauma noin muuten oli ehkä joku 70 % miehiä ja 30 % naisia.
Gandhilaiseen väkivallattoman protestoinnin perinteeseen törmäsin kuitenkin enimmäkseen:
Välitön poistumiseni mielenosoituspaikalta:
Osasin kyllä juosta, mutta muutama mielenosoittaja tuli -- ilmeisesti tällaisen länsimaalaisen nähtyään -- sanomaan vielä, että osaavat auttaa minut alueelta pois turvallisesti.
Minun mielestäni näytti, että poliisi hakkasi kepeillänsä kaikkea, mitä eteensä sai juostessaan. Itse sain tästä ehkä jonkinlaista sekavaa videokuvaa -- intialainen sosiaalinen media puolestaan on pullollaan ihan teräväpiirteistäkin kuvaa tapahtumista. Ennen poliisin rynnäkköä joukkotiedotusvälineitä oli kielletty kuvaamisen jatkaminen, mutta eiköhän tästä(kin) jotain jälkipyykkkiä seuraa, jos ja kun iso pyörä lähtee ehkä jopa liikkeelle koko asian suhteen.
Mielenosoitukset joka tapauksessa jatkuvat huomenna useissa kohteissa niin Delhissä kuin koko Intiassa. Jopa tuolla poliisin pariinkin kertaan tyhjentämällä India Gatella näytti olleen jälleen paljon ihmisiä koolla jo tänä iltana.
P.S.
Satoja kuvia sunnuntain mielenosoituksista Delhissä on kerätty mm. tänne: http://www.facebook.com/media/set/?set=a.543830648963345.132929.528658540480556&type=1
Vielä lisää omia kuviani:
Jantar Mantar, Delhi 3.12.2013
Lisään kommentteja käännöksiä, kun aika sen suo.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Hieman makaaberi yksityiskohta sunnuntailta 16.12.2012:
Joukkoraiskattu nuori nainen ja hänen ystävänsä olivat elokuvissa Saketin kaupunginosassa Delhissä ennen kuin karmeudet tapahtuivat tuona sunnuntai-iltana. Samoin siellä olin minä aikeissa mennä elokuviin (tosin eri näytökseen kuin mainitut henkilöt), mutta olin unohtanut tiukat terrorismilait ja en päässyt laukkuineni sisälle. Jäin kuitenkin istumaan ja lukemaan yhteen paikan kahviloista ja lähdin pois Saketista ehkä tunnin brutaalin väkivallan kohteeksi joutuneiden jälkeen.
Lähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/2012_Delhi_gang_rape
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti